Ruokaa, ruokaa, enemmän ruokaa!

Ruoka on sellainen aihe, josta rotupalstalla jos toisellakin jaksetaan vääntää kättä ja

sänän säilä lyö välillä ihan rumastikin. Kaikki tuntuvat oleva oikeassa ja kaikissa

ruokintatavoissa on vikaa ja lisäravinteita pitää käyttää ja ei pidä käyttää. Sitten

ovat vielä erilaiset ruoka-allergiat, jotka lemmikeilläkin ovat lisääntyneet. 

Ajattelin päästä helpolla, nyt ja tulevaisuudessa, ja tästä syystä Fanni

 saa kaikenlaista ruokaa: kotona tehtyä Yrjölänpuuroversiota, nappuloita

ja sellaisia hienoja gourmet -aterioita purkista. Ihmisten ruokaa ei ole saanut.

Purkkiruokaa syödään silloin, kun ruoka-aika on kylässä, omat ruoat ovat loppuneet

ja uusia ei ole ehditty tehdä tai halutaan muuten vain herkutella. Nappulat ovat aina

käteviä ja tarjoavat hampaille rouskuteltavaa. Nappuloita lisään joskus kotiruoankin

päälle. Pääasiallisesti syödään kuitenkin sitä kotiruokaa: riisiä, hirssiä, tattaria ja 

raakaa naudanlihaa. Koira on iloinen ja terve, ruoka maistuu, ei ronklaa

ja vatsa toimii. Voiko koiranomistaja enempää toivoa?

Hirssiä ja tattaria saisi toki edullisempaankin kilohintaan mutta määrät eivät ole

kovin suuria, ei rasita liikaa kukkaroa, helppo ostaa tavallisella kauppareissulla.

Lihoiksi on tällä kertaa valikoitunut tarjouksessa olleet 

naudan jauheliha ja paistisuikaleet.

Kaksi kulhollista naminamiruokaa, neljän viikon satsi valmiina pakkaseen.

Aamulla Fanni saa Vetzymen B + E:tä 

ja iltaruoan kanssa Plaque Offia hammaskiven ehkäisyyn. 

B-vitamiinit ovat pentukoiralle tärkeitä. Ne edesauttavat lihasten ja turkin terveyttä ja vähentävät hermostuneisuutta. E-vitamiinit puolestaan ylläpitävät sydämen ja verenkierron terveyttä ja parantavat koiran omaa immuunijärjestelmää. Seleeni ja sinkki mahdollistavat terveen kasvun ja auttavat hyvän lihaskunnon muodostamisessa. E-vitamiinit ja seleeni vaikuttavat 

suotuisasti myös koiran lisääntymiskykyyn.

Kasvattajat antavat yleensä ruokintaohjeet pennun mukaan. Pentukoiran ruokavaliota onkin

syytä miettiä tarkkaan, kasvun vaiheessa ne tarvitsevat paljon ravinteita ja oikeanlaista ruokaa. 

Kun malttaa keskittyä asiaan, saa todennäköisesti terveen ja hyvin voivan aikuisen koiran. 

Ruoasta ronkeli koira on hankala, siksi olen koittanut totuttaa Fannin monen tyyppiseen

ruokaan. Kääpiösnautserit ovat kyllä tunnetusti "suhteellisen" kaikkiruokaisia...

Määrät mietityttävät. Annanko liikaa tai liian vähän... Kasvavan pennun ravinnon

tarve muuttuu ja vaihtelee. Itse aina välillä kokeilen sormilla kylkiluita, jos eivät tunnu, 

koira on liian pulskassa kunnossa, jos törröttävät - äkkiä enemmän ruokaa! 

Tehosterokotuksen yhteydessä saatiin eläinlääkärin lausunto Fannin 

vyötärölinjasta: "juuri sopiva". Fanni painaa nyt 4,2 kg.

Jos tarjolla on "pelkkiä nappuloita", koitan höystää ateriaa jollakin muullakin.

Tässä annoksessa on raejuustoa, päälle on ripoteltu vielä hampunsiemeniä.

(Fortinutin Hampunsiemenet on tarkoitettu oikeasti hevosille, mutta sopivat toki

myös koirille ja ihmisille. Hampunsiemenet olen hankkinut Tallitukusta.)

VINKKI: Jos haluat erinomaisia kuivattuja hedelmiä edulliseen hintaan joko

ihmisten tai eläinten syötäväksi, kannattaa tutustua heidän valikoimaansa 

TÄÄLLÄ

En ole koskaan syönyt niin maukkaita kuivattuja bamaanilastuja kuin FortiNutin

banaanilastut ovat. 

Ruokailuun kuuluvat tietysti myös ruokailutavat. Edellinen käppänä opetti sen, että

ruokailuhetki on erittäin hyvä hetki parantaa koiran yleistä tottelevaisuutta. Ruokaa

ei aloiteta ilman lupaa ja joskus käy niinkin, että kuppi lähtee hetkeksi pois kesken

aterian. Ja joskus ruoan antaja "syö" kupista ensin. Tämän pitäisi vahvistaa kotoisan

lauman nokkimisjärjestystä jossa käppänän EI kuuluisi olla ensimmäisenä.

Näin nätisti Fanni odottaa lupaa mennä ruokakupille.

"Ole hyvä" ja kuppi on tyhjä n. 30 sekunnissa...

Mies sanoo aina: "Se istuu siinä niin nätisti ja katsoo tuolla lailla... Melkein sydän särkyy..."

Niinpä. On ne söpöjä, koiranpennut, varsinkin kun ovat kilttejä ja tottelevaisia.

Bon Appetit!

P.S. Ennen kuin Fanni tuli meille, luvattiin, että ihmisten herkkuja ei anneta 

kädestä tai pöydästä. Se lupaus on pitänyt!