Luojan kiitos asumme omakotitalossa...
Luojan kiitos voin pitää pentua mukana töissä!
Fanni on nyt reilut kolme kuukautta vanha ja olen todella iloinen ja tyytyväinen
jokaisesta päivästä jolloin minä olen tarpeeksi tarkka ja aikaansaapa eikä koiran
tarvitse pissiä tai kakkia kertaakaan sisälle. Se vaatii kyllä viitseliäisyyttä ja
koiran tarkkailua sen ollessa hereillä. Heti, kun alkaa nurkassa pyöriminen
nenä maassa, pentu kainaloon ja pihalle!
Tällä hetkellä ulkona käydään parin, kolmen tunnin välein. Pennumpana vähän useammin,
mutta silti joka toiset pissat tulivat alustalle. Ja joka ikinen kakka sisälle, yleensä jonkun
oven taakse tai paremmassa tapauksessa suihkuhuoneen lattialle. Alussa kakkoja
tuli monta kertaa päivässä, vähän milloin sattuu. Tilanne helpottui kun ruokarytmiksi
vaihtui se kaksi kertaa päivässä, nyt kakatkin tulevat suurinpiirtein samaan tahtiin.
Ulos pissaaminen oli helppo opettaa. Pihalla ollessa namupala ja yltiöpäiset kehut
seurasivat jokaista ruikkausta. Fanni teki, ja tekee edelleen, pissat yleensä heti nurmikolle.
Siinä palkitseminen oli helppoa. Mutta ne kakat... Kakat mennään tietysti tekemään
jonnekin pusikkoon ja pimeällä takapihalla on täysin mahdotonta nähdä mitä musta, pieni
koira siellä pusikossa puuhailee. Muutama oikea-aikainen palkitseminen on kyllä
parantanut tilannetta heti ja kakat tulevat yhä useammin ulos.
Alussa käytimme sisällä kolmea pissa-alustaa. Ne oli sijoitettu sellaisiin paikkoihin joihin
Fanni kävi tekemässä ne ihan ensimmäiset tarpeensa kun tuli meille: eteisen peilin eteen,
portaiden alle ja minun työhuoneeseeni. Suhtauduin hieman epäilevästi hienojen
harjoitusalustojej trapeellisuuteen, ajattelin että kyllä se sanomalehti piisaa.
Ja piisaahan se tietysti, mutta piti nyt kuitenkin kokeilla.
Täältä lisätietoa tuotteesta: Bob Martin pennun harjoitusalustat
Alustat ovat kooltaan 57 x 57 cm. Laitoin varmuuden vuoksi sanomalehteäkin alle jos
vaikka reunan yli valuu pissaa. No eihän sieltä mitään valunut. Tuotekuvauksessa
puhutaan "vuotosuojasta" ja se toimii. Sanomalehdellä on toisin jos pentu sattuu kovin
reunalle tarpeilleen. Pidin kuitenkin sanomalehteäkin alimmaisena, tuntui, että alusta
pysyi paremmin paikallaan ja "vessa-alue" oli selkeämpi.
Yksi puoltava ääni pentualustojen käytölle.
Hinta arvelutti myös. Sanomalehteähän pukkaa postiluukusta päivittäin, nämä joutuu ihan
erikseen ostamaan. Laskeskelin mielessäni että montako sataa euroa niihin pentualustoihin
kuluu jos sisäsiisteyskasvatus kestää puolikin vuotta... Käytössä hoksasin, että eihän niitä
alustoja tarvitse joka pissan jälkeen vaihtaa. Sama alusta kestää monet, monet pissat - sehän kuivahtaa välillä. Tähän mennessä alustoja on käytetty 1,5 pakettia ja loput taitavat jäädä käyttämättä... Toinen puoltava ääni!
Ainoa miinus ei ole alustojen vika: niitä on niin kiva retuuttaa hulmuuttaa perässään kun
juoksee ympäri huushollia häntä ojossa... Sanomalehtialustat eivät hulmua, mutta ne on
helppo saada tuhannen silpuksi. Tässä tasapeli.
Pissapaikat on nyt kotona vähennetty yhteen. Siellä käydään jos hätä yllättää yöllä tai niin
aikaisin aamulla, että me ihmiset vielä nukumme. Jos ollaan hereillä heti seitsemän jälkeen,
ulkopissalle ennätetään jos iltapissalla on käyty viimeisen kerran kymmenen maissa illalla.
Pentu kuulemma mieltyy tiettyihin alustoihin 6-8 viikon iässä. Tästä syystä pentua
kannattaa pissattaa myös ulkona heti kun se 7-viikkoisena tulee kotiin. Fanni tekee
kyllä tarpeensa kaikenlaisille alustoille, mutta jos ollaan hihnakävelyllä ei malta - on
niin paljon muuta mielenkiintoisempaa. Ehkä tuo aikanaan oppii ja malttaa...
Tälläkin asialla on kyllä kaksi puolta:
Edellinen koira ei suostunut kakkimaan pihaan, ei sitten millään. Silloin kun oli itse
kipeänä tai ulkona oli todella kurja ilma, olisi ollut niin mukavaa vain avata takaovi...
Ulkoilua työpaikan takapihalla. Aina ne maisemat eivät ole niin romanttiset
mutta eipä se juurikaan Fannin vauhtia haittaa.
Kun niitä vahinkoja kuitenkin sattuu, ainakin aluksi, myös muuallekin kuin alustalle tai
paperille, jälkien siivoaminen on tärkeää. Jos jokin paikka rupeaa haisemaan pissalle ja
kakalle, pentu ryhtyy pitämään sitä vessanaan. Nollatoleranssi on siis paikallaan.
Pesuhuoneen ja saunan lattian pesen melko vahvalla kosteiden tilojen puhdistusaineella,
lattia on helppo huuhdella suihkulla. Asuinhuoneissa olen käyttänyt Bob Martinin
Stain & Odouria tai desinfiointiainetta. Ne ovat turvallisia ja myrkyttömiä käyttää
kaikissa sisätiloissa eivätkä ne vahingoita tekstiilejä. Desinfiointiaineella voi puhdistaa
myös kupit, lelut, kuljetuslaatikot, pentulaatikot ja kissojen vessat.
Katso lisää linkistä
Ohjeet pähkinänkuoressa:
- Vie pentu ulos niin usein kuin mahdollista.
- Kanna pentu ulos aina kun se on herännyt, syönyt tai juonut, puuhaillut ja leikkinyt jonkun aikaa tekemättä tarpeitaan. Koiranpentu ei normaalisti pissaa syliin ja näin vältetään vahingon tapahtuminen matkalla
- Viitseliäs vie pentua aluksi ylös myös yöllä
- Älä leiki pennun kanssa ennen kuin se on tehnyt trapeensa. Leikkihetki on palkinto onnistuneesta suorituksesta ja pentu hoksaa paremmin ulos tulemisen varsinaisen syyn.
- Sisään ei tulla ennen kuin pentu on tehnyt tarpeensa
- Palkitse pentua, kun sen tekee tarpeensa oikeaan paikkaan ja oikealle alustalle. Palkinto voi olla kehuminen, namupala tai hellittelyhetki.
- Anna pennun tehdä trapeensa rauhass, älä ryhdy kehumaan kesken kaiken vaan vasta kun se lopettelee asiointiaan.
- Älä koskaan rankaise koiraa väärään paikkaan tehdystä jätöksestä. Jätä vahinko täysin huomiotta ja siivoa se pois eleettömästi.
Niin kuin muussakin kouluttamisessa, sitkeys ja johdonmukaisuus palkitaan.
Pentu voi oppia sisäsiistiksi muutamassa kuukaudessa, joskus se ottaa pidempään, puolikin vuotta. Täydellistä sisäsiisteyttä voin odottaa Fannilta ihan vasta ensimmäisten juoksujen jälkeen,
silloin sen virtsanpidätyskyky on aikuisen koiran luokkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!