Viikko sitten Fanni oli päivähoidossa Oton luona. Illalla kylään tuli
myös naapurin Eijan Viivi, joka on Fannia 4 päivää nuorempi
jackrusselinpentu. Eija piti tytöille pentukoulua.
Pyydän huomaamaan että myös Fanni istuu tässä kuvassa ihan hievahtamatta
ja nätisti. Musta koira, marraskuun ilta ja sähkövalo eivät ole helpoin yhdistelmä...
Viivillä on enemmän kärsivällisyyttä kuin Fannilla... Otto liittyi
koulutettavien joukkoon namupalan toivossa vaikka on jo ihan oppinut.
Ei Viivinkään kärsivällisyys ihan loputtomiin riitä. Otto näyttää mallia.
Tässä harjoitellaan tottelemaan käskyä "maahan". Ideana on, että
koira menee jalan alta makupalan perässä ja kun koko massu on lattiassa,
tule palkinto. "Maahan", jalan alle, massu lattiaan, palkinto.
Kuulostaa hyvin yksinkertaiselta. Ja periaatteessa onkin.
Tässä kuvassa Fanni suorittaa tehtävän alkuosaa ihan hyvin ja loppuosakin
sujui. Mutta se ongelma on, että kun koiranpentu tietää kohta saavansa
makupalan, tehtävään keskittyminen on hyvin hankalaa. Mieluummin sitä
juostaan innoissaan kouluttajan ympärillä ja loikitaan vähän sinne sun tänne ja
hamuillaan kättä josko sieltä jotain löytyisi. Parempiin tuloksiin ollaan päästy
kahden kesken ollessa. Kuka nyt tuommoisessa hässäkässä
osaisi keksittyä kun on kivat kaverit ympärillä...
Palkitsen Fannia kyllä muillakin tavoilla kuin vain herkkupaloilla. Kun ulkona
harjoitellaan luokse tuloa, palkintona voi olla hirmuisen paljon kehuja ja
rapsutuksia. Jos luokse tullessa on lelu suussa, palkintona on leikkihetki.
Pienen koiran kanssa selkä joutuu koville makupaloja tarjoiltaessa ja niitähän tulee
annettua melko monta jo vartinkin koulutushetken aikana.
Pitäisiköhän opetella naksuttimen käyttö? Se olisi varmasti hyvä apuväline ja
varsinkin silloin, jos aikoo koiran kanssa harrastaa vauhdikkaampia lajeja
kuten agilityä. Niissä treeneissä ei ennätä taskunpohjia kaivella, silloin
mennään ja palkitsemisen pitäisi tapahtua vauhdissa.
Trixien Clicker on edullinen ja sopii tavallisen harrastajan käyttöön mainiosti.
Näitä kannattaisi varmaan ostaa useampikin niin, että naksutin olisi kaikkien
ulkoilutakkien taskussa valmiina - ei unohtuisi matkasta.
Koulutuskeppi vaikuttaa mielenkiintoiselta, onko kukaan kokeillut?
"Kosketus kepin päässä olevaan palloon, naksautus ja herkkupala!"
Tämä voisi auttaa levottoman pennun huomion kiinnittämisessä, maahan
ohjaamisessa... Hmm... agilitytreeneissä, vaikka missä! Pitää kokeilla!
Löysin ainakin Koirakoulu Kompassin sivulta on lisätietoa aiheesta ja ohjeita
näiden molempien apuvälineiden käyttöön.
Mutta niinhän se on, että kaikki makupalat ja vehkeet ja vemputtimet ovat
vain ja ainoastaan apuvälineitä. Kyllä sen pennun kouluttaa ihminen ja siinä
hommassa tarvitaan pitkämielisyyttä, huumorintajua, oikea-aikaisuutta,
lempeyttä, periksiantamattomuuttaa, johdonmukaisuutta ja mitä kaikkea vielä.
Mistähän niitä saisi ostaa?
Ja voisiko omistaja saada palkinnon hyvin hoidetusta koulutuksesta?
Voi, tottakai!
Se palkinto on hyvin käyttäytyvä, onnellinen aikuinen koira!
Se koira, jonka kanssa voi mennä minne vaan ja ja joka kuuntelee,
tapahtuipa melkein mitä tahansa.
Koirakuvat Nanna Salmi
Tuotekuvat lemmikille.com/Trixie
mustavalkoinen kuva
"Dovima in Balenciaga" Richard Avedon 1955
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!