kääpiösnautseri

kääpiösnautseri

perjantai 22. tammikuuta 2016

Kannattaako ottaa sijoituspentu?

"Mulla on niin semmonen fiilis että Fannista pitää pitää erityisen
hyvää huolta kun koen, että huolehdin sinun koirastasi."

"Ai, minusta taas tuntuu, että tämä on sinun koirasi jota minä
sitten aikanaan saan lainata!"

Tällainen sanailu käytiin kasvattajan luona ensimmäisellä trimmauskerralla.
Minä olin tuo ensimmäinen puhuja ja kasvattaja toinen. 
Taitavat asiat olla ihan kunnossa!

On mukavaa, jos kasvattajalla on esim. Facebook -sivu, josta
voi seurailla pentueen kuulumisia.
Kuva: kasvattaja, Arja Niemijärvi
Fanni (Elenia) siskonsa Elegian kanssa
Kuva: kasvattaja, Arja Niemijärvi

Fanni on siis sijoitusnarttu.
Koiranpennun "sijoittaminen" tarkoittaa sitä, että pentu tulee ihan 
normaalisti omaan, uuteen kotiinsa, mutta palaa aikanaan kasvattajan 
"kotipesään" tekemään pentuja, jos kasvattaja niin haluaa.

Uuden koiranomistajan kannalta tässä on pari perustavanlaatuista hyvää puolta:
Pennun hankintahinta on edullisempi ja kynnys ottaa kasvattajaan yhteyttä
mahdollisten ongelmatilanteiden tai neuvottomuuden kohdatessa, on huomattavasti
matalampi kuin silloin, kun pentu vain haetaan, maksetaan ja toivotellaan hyvät elämät.

Se huono puoli on, että narttupentu lähtee sitten aikanaan kasvattajan luo
tekemään pentueensa ja hoitamaan ne, erossa ollaan pari kuukautta ainakin.
Jos tästä haluaa löytää positiivisen puolen niin se on tietysti se, että voi varata
itselleen vaikka hieman pidemmän lomareissun...

Hyvä kasvattaja on kiinnostunut sijoituspennun kuulumisista ja kehityksestä.
Kasvattajaa voi ilahduttaa vaikka tällaisella kuvalla!

Kasvattajan kannalta sijoituksen hyvä puoli on se, että koiralauma kotona pysyy 
yhtä pienempänä eikä pentua tarvitse hoitaa ja huoltaa kahtakin vuotta ja sitten
todeta, että ei tällä kannata / voi pentuja teettääkään. 

Joskus kasvattajalla käy huono tuuri; sijoituskodissa pennusta ei pidetäkään
niin hyvää huolta kuin on odotettu ja luvattu. Ruokinta voi olla huonoa, samoin
kohtelu. Paljon näkee myös juttuja siitä, kuinka kasvattajan ja sijoittajan
näkemykset eroavat toisistaan ja tulee riitaa ja erimielisyyttä kaikenlaisista
asioista. Meillä on käynyt hyvä tuuri.

Seuraavat neuvot antaisin sijoituspentua harkitsevalle:

Ota pentu vain hyvämaineiselta, rekisteröidyltä kasvattajalta. Älä
ota sijoituspentua kasvattajalta jolla on riitapukarin maine tai
jota luonnehditaan sanaparilla "vaikea luonne".

Tehkää sijoituksesta virallinen paperi, jossa yksiselitteisesti sovitaan
mitä jatkossa tapahtuu ja millä aikataululla. Sopimuksessa yleensä
sovitaan myös aikaraja sille, jonka kuluessa kasvattajan on teetettävä
pennut ja jonka umpeuduttua oikeus päättyy.
Muista, että sijoituskoira on juridisesti kasvattajan omaisuutta, omistusoikeus
siirtyy sitten aikanaan kun sovitut ehdot ovat täyttyneet.

Täytä omalta osaltasi sopimusehdot. Hoida rokotukset, turkinhoito,
ruokinta, hampaiden hoito, sosiaalistaminen ja kaikki muut ihan 
normaaliin koiran hoitoon liittyvät asiat tervettä maalaisjärkeä
käyttäen ja kasvattajan neuvoja ja ohjeita noudattaen.

Pidä aktiivisesti yhteyttä kasvattajaan, tutustukaa. Kasvattaja on
paras kaverisi sillä hetkellä, kun tarvitset neuvoja ja ohjeita 
pennun kanssa. Tämä lisää myös luottamusta puolin ja toisin.

Fanni 5 kk lempipaikallaan korituolissa
Sijoituspentu on aina kahden kauppa. Meillä ollaan tyytväisiä!

Onko toisenlaisia kokemuksia?
Onko muita vinkkejä tai ohjeita sijoituspentua harkitseville?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!