kääpiösnautseri

kääpiösnautseri

sunnuntai 11. lokakuuta 2015

Ensimmäinen vuorokausi yhdessä

Perjantai-iltapäivänä lähdettiin ystävättären kanssa hakemaan pentua kotiin.
Ilma oli mitä kaunein ja ajelimmekin Saukkolaan Vihdin kumpuilevien, syys-
ayringon kultaamien maisemien halki. Pennunhakureissulla kaveri on tärkeä:
mukavinta on, jos pentu voi esimmäisen automatkansa viettää turvallisessa
sylissä. Ja on se hakijallekin mukavampaa. Automatkalla makusteltiin
nimivaihtoehtoja ja yksi nousi ylitse muiden. Mieheltä, joka joutui olemaan
töissä, hyväksyntä saatiin tekstiviestillä.

Siellä ne pennut myllersivät aitauksessaan. Arja pisti arvailemaan mikä pennuista
oli meidän. Pari arvausta meni väärin, mutta yksi istui ja napotti suoraan silmiin.
Sehän se oli.

Sitten kauhiasti nimiä papereihin, pikaiset ohjeistukset, nippu tärkeitä esitteitä
ja ohjeita, eläinlääkärin tarkastuspaperien läpikäynti, matolääke suuhun, viimeiset
poseeraukset asennossa, pentureppu selkään ja kohti uusia seikkailuita!


Matka meni hyvin. Pentu nukkui suurimman osan ajasta ja hereillä ollessaan
kiipesi vähän ylemmäs lipsimääm kaulaa ja leukaa. Ei tullut edes oksennusta.



Uudessa kodissa kaikki oli tietysti uutta ja outoa. Mutta ei tyttö pelännyt.
Vilisteli paikasta toiseen, lirautti pissat, söi iltapalaa hyvällä ruokahalulla
ja vierailulla piipahtaneisiin naapureihinkin pentu suhtautui hyvin.


Meillä on tapana juhlia isompia ja pienempiäkin asioita lasillisella kuohuviiniä.
Roosa nauha -päivänä uuteen kotiinsa tulleen pennun kunniaksi nautittiin siis
lasilliset kuohuvaa ja vaaleanpunaisia vaahtokarkkeja.
Pienen, "ison asian" nimi on  Backout´s Elenia aka Fanni.

Ensimmäinen yö meni mainiosti. Kaikki talossa nukkuivat kuin tukit. Ensimmäisenä
heräsi Fanni puoli seitsemältä. Kainaloon vähäksi aikaa vielä jatkamaan unia ja sitten
aamupalalle ja ulkopissille.


Ensimmäinen aamiainen nautittiin sydämen muotoisesta posliinikupista:
Yrjölänpuuroa jossa raakaa jauhelihaa ja muutama nappula.

Päivän mittaan elämä pennun kanssa on alkanut järjestäytyä. Minun piti muuttaa
pois muuttaneen tyttären huone itselleni työhuoneeksi, mutta kun kalusteet oli kannettu
pois, hoksasin, että huoneesta tehdään "pentuhuone" muutamaksi ensimmäiseksi kuukaudeksi
ja minä pidän työhuoneen edelleen yläkerrassa (enkä tee siellä töitä...)

Siitä sitten seuraavassa postauksessa...


1 kommentti:

Kiitos kommentistasi!